Resurrection
Paranemiseni on edistynyt paremmin kuin koskaan uskoin. Noin kuukausi sitten kävin röntgenissä ja lääkäri tuumasi reisiluun pään luutuneen normaalisti. Siispä heitin kävelykepit nurkkaan ja aloin kävelemään. Aluksi kävely tuntui todella rasittavalta ja muutaman päivän päästä olo tuntui todella toivottomalta. Fysioterapeutti antoi minulle jumppaohjeita ja yritin ohjeiden mukaan tehdä liikkeitä, mutta ne tuntuivat todella epämiellyttäviltä. Epämiellyttäväksi liikkeet teki luultavasti se, että ne tehtiin ilman mitään muuta tarkoitusta. En ole koskaan tykännyt venyttelystä, vaan itse liikunnasta. Päätin sitten olla rohkea ja kasasin vanhan Mondrakerin ja menin Laajavuoreen. Vastaanotto oli melko odotettavaa. Osa ihmisistä onnitteli ja osa kauhisteli. En tietenkään kertonut kenellekään, että aion kokeilla ajamista niin aikaisin. En ollut kyllä itsekkään kovin varma tästä asiasta, mutta olen tottunut luottamaan syvimpiin vaistoihini tärkeimmissä päätöksissä ja tällä kertaa tuo sisäinen ääni käski mennä ajamaan.
Ensimmäinen mäki pelotti
Ensimmäisellä mäellä ajoin aavikon. Vettä satoi ja reitti oli liukas. Tuntui kuin olisin ollut ensimmäistä kertaa kokeilemassa mäkipyörää. Tuntui mukavalta ja pelotti samaan aikaan. Myöhemmin laajensin reviiriäni ja aloin hyppimään freerider -pätkää. Hypyt tuntuivat hyvältä, koska sain enemmän vapautta ja jouduin liikuttamaan jalkoja eri tavalla. Toisaalta tärinä ja dynaaminen liike tuntuivat hyvältä. Seuraavana päivänä olo oli kuin eri miehellä. Aamusärky oli poissa ja huomasin käveleväni keittiöön kuin ennen. Päätin, että jatkan ajamista.
Mitäs sitten?
Itse opin, että ei kannata välttämättä uskoa lääkärin “odotuksia”. Minusta tuntuu, että lääkärit pelkäävät olevansa väärässä. Tämän takia he antavat liian negatiivisia lausuntoja. Näin he välttävät negatiivisen väärässä olon. Toisin sanoen voivat olla rauhassa väärässä kun tulos on positiivinen. Mielestäni asenne on kuitenkin väärä. Kannattaa ajatella aina positiivisesti. Katsoin juuri dokumentin, jossa on tutkimuksia siitä, miten ihmismieli on yhteydessä kehoon paremmin kuin länsimaalainen lääketiede olettaa. Itämaiset tietäjät ovat ajatelleet näin jo pitkään. Sanoisin näin, että terveestä sielusta tulee terve keho, ja päinvastoin.
Tässä muutama hoitokeino, joita olen käyttänyt tässä parantumisprosessissa.
- TENS -hoito. (Sähköhoito)
- Kylmähoito (Päivittäin)
- Jumppaaminen ja rauhallinen venyttely
- Meditointi
Poimintoja ruokavaliosta
- Pakuri
- Havupuu-uutejuoma
- Paljon merisuolaa ja muita mineraaleja
- Marjoja
- Paljon rasvaa
- Paljon proteiinia
- Paljon vihanneksia ja hedelmiä
- Jodia (Koska puhdistamattomaan merisuolaan ei lisätä jodia)
- MSM eli metyyli sulfonyyli metaani
- Raakasuklaata ja muita “superfoodeja“
- Yrttejä, kuten Tulsi ja Brahmi
- Ei vehnää tai muuta viljaa
- Ei hanavettä, vaan lähdevettä oikeasta lähteestä.
Edit: Tämä lista ruoka-aineista ja linkit niiden takana eivät kerro koko totuutta, vaan ovat viitteellisiä. Mikäli joku haluaa kokeilla vastaavaa ruokavaliota, kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin. Leijonanosa raaka-aineista on hankittu luomunta ja minä en esimerkiksi käyttänyt sairaalasta päästyäni ollenkaan kipulääkkeitä. Luulen, että kokonaisuus ratkaisee ja positiivinen asenne on nahdäkseni suurin syy nopeaan paranemiseen.
